Oltiin tekemässä jälkeä vihdoin ja viimein. Alustana oli märkä nurmikko, jonne tallasin n 100m pitkän jäljen, normaaleilla askelilla ilman että korostin niitä ollenkaan, mutta joka askeleelle tuli makupala. Jäljen annettiin vanheta n. 40min. Heti tallomisen jälkeen alkoi satamaan voimakkaasti ja sadetta jatkoi sitten koko jäljen ajon ajan. Pelkäsin, että nyt tuli aivan liian vaikea jälki meidän pikkuselle, mutta toisin kävi.
Aloitettiin jäljen ajaminen, niin laitoin hihnan kulkemaan jalan alta, niin Moss alkoi heti etsimään jälkeä. Ihme, että se tiesi mitä ollaan tekemässä, koska niin vähän jälkiä takana. Moss pääsi jäljelle ja alkoi ajamaan sitä. Aluksi vähän tarkasteli, että mihn suuntaan se meni, mutta muutaman askeleen jälkeen meni varmasti eteenpäin. Aluksi meni aina välillä toisen jalan jäljen ohi, mutta ennen puolta väliä Moss ajoi rauhallisesti (ihan kävely vauhtia), keskittyneesti ja askel askeleelta jäljen loppuun. Se ajoi niin täydellisen jäljen, että olin ihan suu auki vaan. Pakko päästä uudestaan jäljelle, kun menee niin hyvin. Vielä ku oppii kulmat ja ilmasun niin meillä on täydellinen paketti kasassa!
Oon vieläkin niin onnessaan, kuinka hyvin se jälki meni. Harmittaa, kun en tajunnut videoita. Oli se niin upea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti