Ajattelin vihdoinkin alkaa kirjoittamaan omaa blogia. Missä voisin kertoa minun ja ensimmäisen koirani Mossin tempauksista ja edistymisistä.
Ensimmäiseksi ei kannata säikähtää kielen karkeutta ja virheitä. Kirjoittaminen on minulle aina ollut vaikeaa.. tekstiä kyllä syntyy, mutta kieliasu ontuu.
Koko elämäni olen koirasta haaveillut ja aina koirien perässä juossut. Perheessämme oli astmaa ja koiran hankkiminen ei ollut mahdollista, niinpä minulle luvattiin, että kun täytät 18 vuotta niin saat koiran. Olin innoissani ja laskin vuosia. Odotin täysi-ikäisyyttä aivan eri syystä kuin muut. En silloin tiennyt, että minun täytyy asua omassa kodissa ja vielä pystyä elättämään koirani ja itseni. Asia valkeni minulle pikkuhiljaa kasvaessani.
Onneksi perheeseemmi otettiin keskikokoinen villakoira, Bambi, ollessani 18-vuotta. Bambista en kumminkaan kauaa ehtinyt nauttia sillä jo 19 täyttäessäni asuin omillani. Edessä oli kumminkin armeija, jonka olin päättänyt käydä. Kotiutuessani olin jo varannut pennun.. Muutama viikko sen jälkeen ilokseni saapui Moss.
Moss on beauceron uros. Pentueensa pienin pentu, mutta oikea sisupussi, joka viikko viikolta saavuttaa muita pentuja. Pienimmistä nartuista mennyt jo ohi. Oon ylpeä siitä! Siitä kasvaa vielä kunnon uros.
Mossilla ikää reilu 15vk, perjantaina 16. Viikot vaan menee niin nopeasti. Mahtava tapaus, vauhtia riittää, on avoin uusille asioille ja paikoille ( ei pelkää, tutkailee rauhallisesti), ihmiset on kivoja, vaikka niihin suhtaudutaan hiukan epäillen varsinkin jos ne laskeutuvat maan tasalle käsi ojossa tervehtimään. Silloin niiden luokse hiivitään ja sen jälkeen ollaan, kun niitä ei olisikaan. Kotona asia on eri silloin ihmisten luokse on päästävä tervehtimään!
Huomenna päästään meidän ensimmäiselle tottistunnille ja ensi viikolla alkaa Espoon palveluskoiraklubin pitämät pentuharjoitukset. Saa nähdä mitä siellä on edessä. Meitähän kiinnostaa alkaa harrastamaan pk-lajeja. Kyllä me vielä joskus päästään viranomaisia auttamaan. Paimennustakin olisi tarkoitus jossain vaiheessa tässä kokeilla, mutta me kirjoitellaan lisää meidän arjesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti