Esineruutua!

Käytiin tänään koiruuden kanssa harjoittelemassa omalla tavallamme esineruutua.

Homma kävi näin. Eka leikittiin metsässä (pienellä metsä kaisteleella, jossa menee kahdessa suunnassa tie), kun luotin, että koira pysyy luonani. Jätin sen polulle makaamaan. Tallasin aluetta ja jätin pallon, jolla olimme leikkineet metsään. Palasin koiran luokse ja lähetin sen etsimään. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun Moss pallon käteeni kiikutti. Uusittiin muutaman kerran. Kerran meinasi lähteä perääni, mutta muuten odotti kauniisti maassa.
Tuli hyvää nenä ja tottelevaisuus harjoitusta. Eipä koira edes pidä hommaa työnä vaan puhtaana leikkimisenä. Tätä se tekisi vaikka kuinka paljon.

Luulin, että Moss ei ikinä oppisi odottamaan nätisti, kun palaan kotiin. Yleensä, kun avaan oven saan naamaan päin hyppäävän koiran, joka hyppii ja pyörii ja loikkii, joka puolelle. Siihen ei kieltämiset sun muut ole auttaneet. Herra on sen verran kai kypsynyt, että edelleen, kun avaan oven niin se tulee päälle. Mutta kun käsken sen istua, niin se istuu ja odottaa, että saan takin naulakkoon. Sit vapautan sen ja sitten saa pussailla mamia.

Lenkeillä ollaan harjoiteltu tottista edelleen ja on sujunut hyvin. Yritetään saada se tänne tulon loppu asento kuntoon. Se ei voi olla niin vaikeaa mitä se meille on nyt olla. Aluksi oli ongelmana saada koko koiraa edes eteen, se saatiin syksyllä kuntoon. Seuraavana ongelmana oli se, että sitä ei seinän eikä minkään avulla saanut suorana istumaan. Nyt sen saa  melkein suoraksi, mutta nyt pitäisi saada komento kuntoon. Ei olla kaukana "valmiista" asennosta. Valmiitahan ei tulla olemaan koskaan.

Kuvia yritetään ottaa, kunhan ulkona ei olisi niin pimeää ja sateista.