Oltiin töitten jälkeen leikkimässä rajasaaressa muitten koirien kanssa. Tällä kertaa oli paljon koiria ja paljon pieniä koiria. Teki taas hyvää harjoitella Mossille, että pienemmät on pienempiä ja ne on helppo jyrää. Osaa se ihan nätisti leikkie, mutta kun ne pienet juoksee pakoon niin Moss jahtaa.Onneksi osaa yli hyppätä, jos ne pysähtyy. Keppiä ei tykkää hakea merestä, jos muut koirat lähtee kanssa hakemaan. Se ikään kuin lähtee perään, mutta jos joku on sen edessä se luovuttaa ja kääntyy takaisin. Voisi sitä kilpailu viettiä vähän olla, mutta ei se oikeastaan ota keppiä toisen suustakaan vasta kun toinen pudottaa sen. Hetken aika riehuttua päätettiin mennä seurasaareen kävelemään.
Seurasaari oli kiva lenkki, jonkin verran ihmisiä, toisia koiria, meran rantaa ja polkuja. Moss veti aika paljon.. Oli niin kiire tutustua uuteen paikkaan, ja kun herkkuja ei ollut mukana niin oli vaikea korjata toimintaa. Onneksi ei koko matkaa kestänyt. Ihmisistä menee ohi nätisti, kävelee vaan ohi ilman, että kiinnittää mitään huomiota. Toiset koirat meni nätisti, kun katseltiin nähtävyyksiä ja käskin Mossin istumaan, niin istu nätisti ohitustilanteen ajan. Vähän veti, jos kävellessä tuli ohi. Nameja mukaan ensikerralla. Mossillekin vaihtelua lenkkiympäristöön.
On se nykyään niin ihana kotona. On niin hellyyden kipeä. Painautuu mielellään lähelle, haluaa rapsutuksia ja haluaa pusutella koko ajan. On sisällä rauhallinen, mutta yrittää tuoda lelua ahkerasti syliin. Ei enään aina seuraa mua vessaan, varsinkaan jos tietää, että en ole muualle menossa. Ihana poika, vielä kun tottiskentällä meno saataisiin palautumaan entiselleen.
Innolla odotan, koska se jalka alkaa nousemaan. Hajuja se haistelee ulkona nenä maassa, ihan selkeä muutos kuukadessa. Kuukausi sitten ei haistellut lähes yhtään (toisten pissoja). Haisee varmaankin vielä pennulta, kun staffi uros yritti astua ja oli ihan rakastunut! Kyllä se miehisyys sieltä alkaa tulemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti